maanantai 15. tammikuuta 2018

Narskuuko aivoissa?

Narsismi on muotisana, jonka jokainen itsekkäästi elon ladulla toisinaan toisten ohi hiihtäen voi peräänsä huutona kuulla. Ainakin kolmannesta, ei paikalla olevasta osapuolesta, olemme jokainen joskus tällaisen määritelmän ainakin varovasti kuiskanneet. 

Terve narsismi on ehkä isompi ongelma useimmalle. Siitä puhuminen ei sovi suomalaisen suuhun, kuka sitä nyt itseään suoraan kehumaan. Itsensä kehuminen onkin vaikea laji. Mieluummin sitä muikistaisi suutaan ja pitäisi kissanhäntänsä alhaalla, pää kallellaan odottaisi, että joku vähän kehaisee.

Terve itsetunto on se majakka, jonka lähellä voi nähdä karikot. Se sanoo minulle, milloin osaan jo jotain tarpeeksi hyvin, riittävästi jotta olen tyytyväinen ja selviydyn kohtuullisin voimanponnisteluin asioista. Terve itsetunto hälyyttää epämukavana olona kun en enää suojaa itseäni tarpeeksi, ja annan valintojeni lipua oman todellisen tahtoni ulkopuolelle. Silloin aivot alkaa narskua, marionettinukke tarvitsee lankoja, jotta voisi tanssia ympäristön tuottaman musiikin mukana.

Entä jos liikkuisinkin omalla tavallani, lempeästi itseeni suhtautuen? Kehuisin itseäni reilusti kun osaan ja pystyn, pyytäisin apua ja oppisin kun koen olevani riittämätön? Terve narsismi pitää yllä hyvää fiilistä itsestä käsin, on omista onnistumisistaan kiitollinen ja osaa ihmetellä hyviä asioita, joita kohdalle on sattunut ja elämä siunannut. Se ei jää riistämään toiselta, vaan jakaa ilolla itsestään hyvää muillekin, antaen tilaa toisen hyvälle.

Naatitaan naatitaan, kuten meillä Savossa on tapana sanoa. Itsestä ja muista, jokaisen ainutlaatuisesta tarinasta, onnistumisista ja taidoista. Yhteisestä hyvästä.

Mari Elina






keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Hyvää Uutta vuotta!

Vuosi on vaihtunut jälleen! Kiitokset kuluneesta vuodesta ja kaikkea hyvää tulevaan. Takana on vauhdikas, sisältörikas ja innostava vuosi. Edessä luultavammin samanlainen... Suunnitelmissa on monipuolista koulutusta henkilöstön Taito-ohjauksiin sekä muuhun kehittämiseen liittyen. Koulutusten ja toimintamme kehittämisen myötä haluamme vahvistaa ratkaisukeskeisiä ja toimivia työtapoja sekä kasvaa tärkeässä työssä entistäkin parempaan vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen.

"Tänä vuonna lupaan itselleni vain mukavia muutoksia. Sellaisia, joista jo unelmoidessa tulee hyvä mieli. En millään ehdi koskaan niiden epämukavien muutosten kimppuun, ihminen kun toimii mielihyväperiaatteen mukaan.

Haaveilen, että kaikkein kivoin muutos tulee olemaan rakastamisen ihmettelylle ajan antaminen. Olen ihan ihmeissäni tässä elämän puolessa välissä, miten paljon pitääkään ihmisen touhuta ja rakennella asioita ennen kuin on valmis tätä kaikkea ihmettelemään.

Rakastettavaa on jo kertynyt elämääni niin paljon, että loppu puolikkaan aikana ei käyne aika pitkäksi, vaikkei muuta ihmettelyn sijaan juuri tekisikään. 

Aloitan uuden vuoden ihmettelemällä ihan lähimpänä olevia rakastettavia. Niitä koisi hotellissa vieressäni pari yötä. Kaksi prinsessaa, nenät tuhisten ja päivän kokemuksista varmaankin unia nähden. Ihmettelin miten voin olla niin onnekas, että minulla on tuollaiset rakkaushöperöt huonekavereina. 

Eikä siinä vielä kaikki, yhdessä vietetyn päivän jälkeen huomasin, että heiltä tuli välittämisen vastakaikua... se vasta onkin ihmeellistä! Kaikkien vuosien jälkeen noin arvokkaita ihmisenalkuja en aina niin tiedostavasti hoivanneena, monenlaiseen turhaakin aikaani ja voimiani kuluttaneena, voin vain ihmetellä rakkauden määrää, mikä lapsissa on ja pysyy.

Ehdin jo loppuvuodesta tutkia erilaisia koulutuksia, olisiko tarjolla jotain mikä vielä kirvoittaisi monissa opinahjoissa myllättyjä ajatuksenjuoksujani. Kätevillä kuukausimaksuilla saisi taas yhtä sun toista mielen täyteyden kurssitusta, hyvinvoinnin lisääntymistä ja uuden oivaltamista. 

En vielä ilmoittautunut mihinkään, menin niin ihmeestä ymmyrkäiseksi huomatessani, mikä kurssitarjonta voisi löytyä omasta sisimmästäni. Pitää vain luvata että malttaa osallistua lähipäiviin, eikä suorita kaikkea etänä, kaukana rakkaistaan. Harjoitella läsnäolon taitoa rakkaitaan ihmettelemällä. Laittaa välillä takki naulaan ja istahtaa kannonnokalle. Katsoa vähän pidempään ja kuunnella tarkemmin. Ettei menisi liian kauas, liian pitkälle, sinne missä ei ole enää mitä ihmetellä. Se olisi todella surullista. 

Elämän hienoista asioista rakkaus voittaa, vetää pisimmän korren ja on kaikista ihmisen kokemuksista suurin, ilman ansiota saatu, lahjaksi annettu, ihmeiden ihme!"

- Mari Elina



torstai 7. syyskuuta 2017

Kepilä on muuttanut Maaningalle!

Perhekuntoutuskeskus Kepilä on osa Taitokodit Oy:n konsernia. Kepilän perhekuntoutuksen tavoitteina ovat lapsen hyvinvoinnin turvaaminen, vanhemmuuden tukeminen sekä perheen voimavarojen vahvistaminen. Perhekuntoutuskeskus Kepilä toteuttaa perhearviointeja perheen kokonaistilanteen ja palvelutarpeen selvittämiseksi. Kepilä tarjoaa myös kevyempää tukea perheille avoperhekuntoutuksen sekä perhetyön keinoin. Lisäksi palveluihin kuuluvat intervallijaksot lapsille ja perheille sekä valvotut tapaamiset.

Kaikissa Taitokodit Oy:n konsernin yksiköissä painottuu vahvasti Taito-ohjaus. Asiakkaille laaditaan yksilölliset Taito-ohjelmat, jotka kiteyttävät tuentarpeen ja tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Taito-ohjelmien etenemistä seurataan säännöllisesti, ja tavoitteet huomioidaan ohjauksessa ja toiminnallisuuden suunnittelussa. Taito-ohjauksen kulmakiviä ovat ratkaisukeskeisyys, terapeuttinen hoito, sosiaalipsykologinen näkökulma sekä toiminnallisuus.

Syyskuun alussa 2017 Perhekuntoutuskeskus Kepilä on muuttanut Tetrimäeltä Maaningalle. Uusi sijainti mahdollistaa monipuoliset palvelut sekä hyvät liikenneyhteydet. Maaningan yksikössä perheillä on käytössään omat huoneet, joista osassa on myös keittiönurkkaukset. Perheitä tuetaan yksilöllisiä tavoitteita tukevaan toiminnallisuuteen sekä voimavarojen karttumisen myötä portaittain omaan elämänhallintaan.






  


 




keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Lastensuojelu 2017 -koulutus

Osallistuimme Lastensuojelu 2017 -koulutukseen Helsingissä 30.-31.5. Koulutus oli täynnä tärkeää ja ajankohtaista asiaa. Oli ilo huomata, että meille tutut toimintatavat ja arvot ohjaavat lastensuojelutyötä myös laajemmin. Koulutuksessa puhuttiin paljon läsnäolosta, mentalisaatiosta sekä osallisuudesta. Maaret Kallio kertoi nähdyksitulemisen tarpeesta ja kohtaamisen taidoista. Tärkeää tietoa saimme myös sosiaalihuollosta ja SOTE:sta. Koulutuksesta sai hienoja eväitä taas eteenpäin sekä ideoita tulevaan.

Aurinkoista kesää kaikille!




torstai 4. toukokuuta 2017

Kohtaamisia arjessa

Olen saanut harjoittelussa tutustua monipuolisesti Taitokotien toimintaan perhekuntoutuskeskus Kepilässä ja Koskenpihan perhekodilla. Lastensuojelun kehittämisen ohjelmissa ja raporteissa on ollut esillä asiakkaiden kohtaamisen tärkeys, osallisuus ja työn rakentuminen suhteissa lapsikeskeisesti.  Arkisen menon keskellä olen saanut olla kohtaamassa monenlaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä niin vauvoja ja taaperoita kuin vähän isompia lapsia, nuoria ja aikuisia. 

Omanlaiset persoonat ovat arjen kohtaamisissa tulleet tutuiksi erilaisissa hetkissä. Siinä, missä yksi pysähtyy keittiössä juttelemaan ruuanlaiton lomassa, toinen lähteekin seuraksi siivoamaan, kolmas toivoo juoksemaan hippasta pihalla tai katselemaan hurjia temppuja trampoliinilla. Pienimpien kanssa olemme saaneet ulkoillessa pysähtyä katselemaan kevään merkkejä, erityisesti ovat ihastuttaneet talven jälkeen erilaiset toukat ja mönkiäiset sekä heräilevä luonto. Vauhtia ulkoillessa on haettu loiskuttelemalla lätäköissä ja pelaamalla pallopelejä. Tärkeää kohtaamissa ja vuorovaikutuksessa on löytää jokaiselle ominainen tapa tulla kohdatuksi, välillä pysähtyen ja toisinaan etsimällä yhteinen vauhdikkaampi tahti ja tekemisen riemu, jonka voi löytää osallistumalla ja rakentamalla yhteistä arkea itselleen sopivalla paikalla.
 
Outi, sosiaalipsykologi 
 



keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Kuulumisia

Kevät on jo pitkällä, ja vaikka lunta on vielä maassa, niin kuukauden kuluttua ollaan jo kesässä! Iloksemme saamme kertoa, että palvelumme täydentyvät perhekuntoutuskeskus Kepilän tultua mukaan joukkoomme. Lisätietoa Kepilästä löytyy tällä hetkellä sivuilta http://www.kepila.fi/

Keväällä kävimme sisäistä koulutusta traumoista ja terapeuttisesta hoidosta. Samalla heittäydyimme unelmoimaan toivetyöyhteisöstä, ja hioimme tiimityötä yhteisen päivän merkeissä. Loppukeväällä osallistumme vielä Lastensuojelu 2017 -tapahtumaan, jossa on mielenkiintoisia teemoja esillä.

Kesän suunnitelmat ovat jo käynnissä, ja toivottavasti kesään mahtuu paljon valoa, aurinkoa, lämpöä ja iloa!

-Niina




maanantai 6. helmikuuta 2017

Opiskelijan ajatuksia eläinavusteisuudesta

Eläinavusteisuuden ilot

Me ihmiset tarvitsemme hoivaa ja huolenpitoa toisiltamme ollaksemme hyvinvoivia ja onnellisia. Otamme mallia toisistamme ja esimerkiksi opettelemme sosiaalisia taitoja ja rakennamme erilaisia suhteita vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Mutta oppiminen ei jää pelkästään toistemme varaan. Oppivaisena ja observoivana opimme huomaamaan merkkejä myös muiden lajien käyttäytymisestä. Pystymme opettelemalla huomaamaan, milloin koira haluaa leikkiä ja milloin hevosella on nälkä, kun vain huomioimme pieniä merkkejä käyttäytymisessä. Tämän vuoksi kaikki eläimet ovat loistavia opettajia myös meille ihmisille.
Taitokotien toiminta ja palvelut ovat ratkaisukeskeisiä ja terapiapainotteisia. Lisäksi arjessa on vahvasti mukana eläinavusteinen toiminta koirien, kissojen, kanien ja hevosten kanssa. Eläinten kanssa touhuaminen on vapaaehtoista, ketään ei voida pakottaa esimerkiksi silittelemään isoja hevosia jos pelottaa. Eläinavusteista toimintaa voisi siinä tapauksessa olla myös vaikkapa tallitöiden tekeminen, joita tehdessä opetellaan tallin sääntöjä, tehdään yhdessä jotain mukavaa ja samalla saadaan onnistumisen kokemuksia. Pienille lapsille eläinavusteista toimintaa voi esimerkiksi olla kissan katsominen kun se juo vettä. Samalla voidaan opetella toiselle tilan ja rauhan antamista syödessä. Koiran ulkoilutus opettaa kantamaan vastuuta toisenkin hyvinvoinnista, ja voi olla esimerkiksi hyvä hetki viettää kahdenkeskistä aikaa ohjaajan kanssa.
Eläimet toimivat todella hyvin rauhoittavana tekijänä: aggresiivisuus, läheisyydenkaipuu ja tunnereaktioiden voimakkuus lievenevät eläinten läsnäollessa. Sanaton välittäminen mitä koirat ja kissat tarjoavat ihmisille luovat turvallisuuden tunnetta, minkä myös pienimmätkin lapset voivat aistia. Eläinten onkin todettu tuovan helpotusta monenlaisiin emotionaalisiin ongelmiin. Kuntoutustoimintana eläinavusteisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat siis loistavia työpareja.
Näillä ajatuksilla tahtoisin toivottaa kaikille oikein eläimellistä helmikuun jatkoa! Pitäkäämme toisemme, ja eläimemme, lähellä itseämme jatkossakin!
Opiskelija Netta


Tekstin on kirjoittanut Koskenpihalla tutustumassa käynyt opiskelija. Kiitokset hänelle, ja tervetuloa myös muut opiskelijat!